sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Voihan rusakko

Huomaatteko mitä tuolla maassa on? Rusakon papanoita. Suojasin syksyllä muut hedelmäpuut verkolla, mutta se loppui kesken, joten kirsikkapuusta suojasin vain rungon.

Rusakko päätti kevään kunniaksi käydä maistelemassa kirsikkapuuta. Se on ehtinyt rouskuttaa palasen useammasta oksasta, ennen kuin on todennut puun syömäkelvottomaksi.

En olisi varsinaisesti tarvinnut apua kevätleikkaukseen.

Myöhäiset istutukset

Ostin viime syksynä puutarhamyymälän loppuunmyynnistä kärhöjä ja pioneita. Kärhöjen istutus on jostain syystä jäänyt merkitsemättä puutarhapäiväkirjaan, mutta pionit (valkoinen Alba Plena ja vaaleanpunainen Sarah Bernard) on istutettu 20.10.

Nyt jännitän, miten kasvit ovat selviytyneet kylmästä ja lumettomasta alkutalvesta. Kärhöt istutin puutarhurin ohjeen mukaan 28 sentin syvyyteen. Tarkka mitta annetaan kuulemma siksi, että silloin ihmiset oikeasti mittaavat kuopan syvyyden, eivätkä luota arvioon.

Kärhökaaren ostin Honkongin alennusmyynnistä. Paikka kaarelle ja kärhöille löytyi luontevasti. Parivuotias luumupuu kuoli, joten toiselle kärhölle oli kuoppa valmiina.

Pienet piipat kuuluvat todennäköisesti narsisseille, joita istutin edelliskeväänä luumupuun juurelle.

Kuva on otettu toissapäivänä. Sen jälkeen lumi on huvennut lähes olemattomiin.

Puutarhalehtien vinkit

Ostin viikonlopun viihdykkeeksi Viherpiha ja Kotipuutarha -lehdet. Molemmat ovat asiantuntevia julkaisuja, mutta toivoisin lehdiltä vielä enemmän visuaalista iloittelua. Kotimaiset puutarhalehdet on tehty ennen kaikkea hyötynäkökulmasta.

Molemmat lehdet ovat aika perinteisiä julkaisuja, eikä ote ole kovin rohkea. Viherpihan alkuosan paperilaatu tekee lehdestä jopa hieman halvan oloisen.

Molemmat puutarhaesittelyt sijoittuivan Viherpihassa etelän suotuisiin olosuhteisiin, mikä oli harmillista. Sen sijaan lehden lavakasvatukseen keskittynyt juttu oli oivallinen ja omalta kannaltani erittäin ajankohtainen.

Kotipuutarhan kokonaisuus oli mielenkiintoinen, sain vinkkejä mm. pensasmustikoitteni hoitoon. Ajoittain lehden käyttämä sanasto hämmentää aloittelijaa. Esimerkiksi pensaiden juroamimen on minulle täysin vieras termi.

 

Esikasvatusta

En ole mitenkään innokas esikasvattaja, mutta joka kevät pitää edes yrittää! Viime vuonna onnistuin persiljan ja malvikin kanssa, muut taimet kuolivat alkuunsa. 

Tänä vuonna ostin tuollaisen esikasvatuslaatikon. Laatikkoon laitoin persiljaa, paria lajiketta basilikaa ja mäkimeiramia. Lisäksi rahkapurkeissa on malvikkia, sinitähtöstä, sitruunamelissaa ja timjamia. Esikasvatuslaatikko tuntuu  helpommalta kuin kelmu ja rahkapurkit -yhdistelmä.

Reippaasti taimet kurottavat valoa kohti! Ja itävyys on ollut niin hyvä, että olisin voinut laittaa laatikkoon rohkeasti useampaa eri lajiketta.

Malvikit ovat jo päässeet omiin kippoihinsa, ja tänään oli aika siirtää persiljat isompiin kasvatusastioihin. Kasvatuslaatikkoon laitoin persiljan tilalle laventelia.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Suojassa


Alppiruusu on ainoa kasvi, joka puutarhassani tarvitsee kevätsuojausta. Kasvi on edellisen omistajan istuttama, joten en tiedä sen lajiketta, kukat ovat pinkkejä. 

Alppiruusu on lajike, jota en itse olisi valinnut puutarhaan. Pensas kuitenkin voi hyvin ja kasvaa, joten se on saanut jäädä.

Nyt alppiruusu alkaa olla jo sen verran iso, ettei sitä ehkä enää ensi vuonna pysty suojaamaan. Jo nyt harson virittely vaati hieman kekseliäisyyttä.